Nasvan kylän syntymä

Nasvan kalastajakylä nousi saman nimisen joen rannalla 1800-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäiset asukkaat tulivat Kuressaaren kaupungista ja Kärlan, Jaanin, Pöide, Ansekülan ja Pühän seurakunnille.

Kylän syntyi runsaasti kalaa oleva joki ja Sõrven postikulku, joka rakennettiin yli 1800-luvun viimeisen vuosikymmenen "nasv" (hiekkakivi nousi merestä).

Sillan molemmilla puolilla syntynyt ratkaisu oli kylän ja myös kaupungin ominaisuuksia - jälkimmäiset tulivat Kuressaaresta, joka sijaitsi Nasvan seitsemän nurjaa. Tuolloin Kuressaare oli Virossa virolainen asukasluku.

Nasva-joen varrella kulkivat kahden kartanon välinen raja ja myös Anseküla- ja Kaarma-seurakuntien välinen raja. Ulkopuolisten valtuuksien asettamat rajat eivät voineet olennaisesti haitata kyläyhteisön muodostumista: kyläläiset, jotka olivat vapaaehtoisia karja-asioista, yhdistyivät yhteiseen pyrkimyksiinsä nykyaikaisempaan elämäntapaan.

Se herätti kansallisen heräämisen ja markkinatalouden kehittymisen, vanhan ja uuden kamppailun, joka asetti Nasvan kylän nopean kasvun perustan viimeisen vuosisadan lopulla. Kalle Kesküla
"Saarenmaan museon vuosikirja"
1995 - 1996