Historia PDF Prindi


Ensimmäiset jäljet ihmisasutuksesta Saarenmaalla ovat 8000 vuoden takaisia. Viron monimutkainen historia on ollut erityisen rankkaa Saarenmaata kohti. Muinainen vapaustaistelu tanskalaisia ja saksalaisia valloittajia vastaan päättyi saarenmaalaisten vihdoin antautuessa vuonna 1227.

Saksalaisten valta loppui 1559 omistusoikeutensa myyntiin Tanskan kuninkaalle. Tanskalaisten hallintoa kesti miltei sata vuotta päättyen vuonna 1645, jolloin se siirtyi Ruotsille. Suuren Pohjan sodan aikana, syyskuussa 1710 maakunnan valloittivat Pietari I:n joukot ja Saarenmaa liitettiin tsaarin Venäjään yli kahdeksisadaksi vuodeksi.

Tsaarinvalta päättyi Helmikuun vallankumoukseen 1917, jota pian seurasi saksalaisten miehitys. Saksalaisten joukkojen vetäydyttyä Saarenmaasta tuli itsenäisen Viron tasavallan maakunta. Tämä rauhan aika päättyi 1940 jolloin Viro liitettiin osaksi Neuvostoliittoa.

Toisen maailmasodan, kyydityksien ja venepakolaisten ansiosta maakunnan väkiluku pieneni yli 30% - 56000 asukasta vuonna 1939 38000 asukkaaseen vuonna 1945. Lopullisesti neuvostojärjestelmä päättyi elokuussa 1991, jolloin Viro saavutti itsenäisyyden.

Arkeoloogisten löytöjen pohjalta voidaan sanoa, että asutusta oli Saarenmaalla jo 8 tuhatta vuotta sitten. Leudon ilmaston ja maantieteellisen sijaintinsa vuoksi oli Saarenmaa jo toisen vuosituhannen alussa yksi tiheimmin asuttuja alueita Virossa.

Muinaisen vapaussodan (1206-1227) ja ristiretkeilijöille luovuttamisen jälkeen on Saarenmaa ja sitä ympäröivät saaret olleet monen hallitsijan alaisia:
- 1227:stä 16. Vuosisadan keskipaikoille, Saare-Läänin hiippakunta ja Liivin (aluksi Miekkaveljien) ritarikunta.
- 16. Vuosisadan puolesta välistä vuoteen 1645 - Tanskan kuningaskunta
- Vuodesta1645 vuoteen 1710 - Ruotsin kuningaskunta
- Vuodesta1710 vuoteen 1917 - Venäjä
- Vuodesta 1917 lokakuusta vuoden 1918 marraskuuhun - Saksan miehittämä
- Vuodet 1918-1940 Viron tasavalta
- 1940 kesäkuussa miehitti Neuvostoliitto Saarenmaan ja koko Viron ja liitti sen elokuussa Neuvostoliittoon, johon se kuului vuoteen 1991 20. Elokuuta asti Viron tasavallan palauttamiseen.

Läpi ajan on Saarenmaan väestön peruselinkeino ollut maanviljelys, kalastus ja merenkulku. Oleellinen tapahtuma piirikunnan kehitykselle oli laivayhteyden perustaminen Pietariin ja Riigaan (1858), lauttalinjan avaaminen mantereen ja Muhun välillä (1888), Saarenmaan ja Muhun välisen maasillan avaaminen (1896).

20. vuosisadan alussa asui Saarenmaan maakunnassa lähes 60.000 asukasta, joista 4000 Kuressaaressa. Kun saari oli ylikansoitettu etsivät monet saarelaiset töitä mantereelta tai läksivät toisiin valtioihin.

Vuosisadan vaihto ja erikoisesti Viron tasavallan aika, pani vauhtia saarten talouselämälle: yhteistoiminta kehittyi (säästö- ja lainayhdistykset, kuluttaja-yhdistysten perustaminen). Kehitys oli nopeaa opetus- ja kulttuurisektoreilla; avattiin monta uutta koulua. Kolmekymmentä luvulla oli Saaren maakunnassa 80 ala-asteen koulua ja yksi gymnaasi.

Toimimassa oli Kuressaaren Merikoulu, Ammattikoulu, Kõljalan maanviljelysopisto ja Karjan Kotitalouskoulu. Ennen toista maailmansotaa oli Saarenmaalla noin 10.000 taloa, kaikkein tavallisin elinkeino oli maitokarjankasvatus. Tärkeää oli myös turismi (kesälomalliset), joka oli alunperin alkanut Kuressaaressa, kiitos siitä lankeaa paikalliselle terveysmudalle ja kylpylälle. Oma osansa oli myös paikallisilla raaka-aineita tuottavilla pienyrittäjillä (rakennusmateriaalin tuottaminen jne)

II maailmansota, lamakausi ja länteen pakenemisen vuoksi väheni maakunnan asukasluku noin 20.000 ihmisen verran. Väkiluvun väheneminen loppui vasta 1980 luvun puolivälissä.
Sodan jälkeen keskittämisen vuoksi vähenevän väestön myötä monet nuoret siirtyivät elämään maakunnan ulkopuolella, silloin lakkautettiin paljon pieniä maaseutukouluja ja muuta asutusta.

 
 

Sündmused / Events

<<  Tammikuu 2018  >>
 Ma  Ti  Ke  To  Pe  La  Su 
3031    
Saaremaa huvitavaim vaatamisväärsus on:
 
Bänner

Ilm Saaremaal