Täna + lähiajal

Teised saared

Saaremaale tuleksin meelsamini ?
 
Kuressaaren Piispanlinna PDF Prindi

Kuressaaren Piispanlinna Saarenmaan Museon perusnäyttely on Kuressaaren linnan konventtirakennuksessa, joka on ainut ilman olellisia uudelleen rakentamisia säilynyt keskiaikainen linnoitus Baltiassa ja sellaisena sillä on ehdottomasti myös kansainvälisesti arkkitehtuurista merkitystä. Esteettisen elämyksen lisäksi, jota tarjoaa arkkitehtuurin tyylikkyys, kurinalaisuus ja tiukkalinjainen kaunis ulkonäkö, antaa vierailu linnassa monipuolista tietoa historiasta, yhteyden menneisyyteen ja mahdollisuuden tuntea keskiajan henki.

Linnan rakentaminen on tiiviisti sidottu virolaisten taisteluun Saksan feodalismia vastaan. Vuonna 1227 alistivat ristiritarit Viron viimeisen maakunnan - Saarenmaan. 1228-1234 muodostettiin Läänemaasta ja Länsi Viron saarista feodaalivaltion -Saare-Läänen hiippakunta, jonka pinta-ala oli noin 7600 km2. Hiippakunnan keskusta oli vuodesta 1625 alkaen Haapsalu. Vieras valta jäi alussa Saarenmaalla heikommaksi ja verrattuna mantereen virolaisiin säilyttivät saarelaiset monia etuoikeuksia. Siitä huolimatta nousivat saarelaiset yhtenään vastarintaan ja kapinaan, näistä huomattavin oli vuonna 1260. Pian kapinan tukehduttamisen jälkeen perustettiin sinne feodaalivaltio Liivin ritarikunta, johon kuului Itä Saarenmaa ja Muhu, omana keskipisteenään Pöiden tornilinnoitus. On mahdollista, että Kuressaaren vanhin kivilinna -piispan linnake- perustettiin kastelli -linnoituksena suurin piirtein samanaikaisesti, vuoden 1260 alkupuolella.

Konventtirakennuksen tyyppisen linnan arkkitehtuuri johtuu tämän käyttötarkoituksesta: olla piirikunnan administratiivinen keskus, mahdollistaa kyllin suuren ihmisryhmän yhdessäolo (conventus=kokous) ja tarjota sille varman turvan kapinan tai sodan sattuessa. Konventtirakennukselle on itsestään selvää säännönmukaisuus, ankaruus, suljettavuus; vahvasti turvattu sisäänpääsy johtaa neljän rakennussiiven muodostamalle sisäpihalle.

Kuressaaren linna jäi Saaren Läänin piispojen residenssiksi Liivin sodan alkuun. 1400 -luvun lopulla ja 1500 -luvun alussa rakennettiin lisäksi 13. vuosisadalta peräisin olevalle muurille tukeva 625 m pitkä ja 7 m korkea ulkopuolinen muuri. Sitä edellytti linnan puolustusvoimien vahvistaminen tuliaseiden käyttöönottamisen yhteydessä. Muurin osat ovat myöhemmin rakennettujen vallien ja bastionien kanssa säilyneet tähän päivään asti. Vuosisadan keskellä korotettiin muuria ja rakennettiin tykkitornit. Vahvin niistä pohjoisella bastionilla oleva 1971-1972 restauroitu Tykkitorni on vuodelta 1470.

Vuonna1559 möi piispa Johannes V. Münchhausen Saaren- ja Kuurinmaan alueet tanskalaisille. 1700-luvun alussa tykkien tulivoiman kasvaessa keskiaikaisista kivilinnoista siirryttiin uudemman tyyppisiin puolustusrakennelmiin, joita voidaan nimittää linnoituksiksi. Tanskalaiset modernisoivat myös Kuressaaren linnoitussysteemin. Työt aloitettiin joskus 1600 ja kestivät vuoteen 1640. Vanhaa ulkomuuria vahvistettaessa rakennettiin paksujen multavallien ja bastionien (nurkkalinnoitus) systeemi, jota ympäröi noin 30 metriä leveä merivedellä täytettävä vallihauta.

Vuonna 1645 solmitulla Brömsebron rauhansopimuksella siirtyi Saarenmaa Ruotsin alaisuuteen. Ei ole tietoja siitä kuinka suuri oli linnan asukasmäärä eri piispojen ajalla, mutta myöhäisemmältä ajalta on tiedossa lukuja. Näin ollen tiedetään, että 1618/1619 oli linnan palkkalistalla 47 erilaista ammattimiestä ja palvelijaa ja 50 palkkasoturia, heistä 36 rivimiestä ja 8 aseseppää. Vuonna 1623 oli listalla 116 tykkiä. Vuonna 1645 oli varuskunta sotatilan vuoksi huomattavasti suurempi: linnaa luovutettaessa ruotsalaisille palveli siellä 850 palkkasoturia ja 800 talonpoikaa miliisinä.

Vuonna 1684 päättivät ruotsalaiset modernisoida linnoitussysteemin. Jopa aiemmin (1676) siirrettiin linnan portti Tykkitornin vierestä nykyisell kohdalleen ja rakennettiin sen eteen ensimmäinen pieni esilinnake nykyisen vierasmajan kohdalle. Ranskalaisten puolustusvoimien insinöörien ideoitten pohjalta tekivät E.Dahlberg ja P.Essen projektin, jonka mukaan rakennettiin uudet, tukevat tähän asti säilyneet bastionit ja esilinnakkeet. Työt katkesivat v. 1706 ja merenpuoleinen, lounainen esilinnake jäi rakentamatta.

15. syyskuuta 1710 luovutti ruton kourissa oleva Ruotsin varuskunta linnoituksen venäläisille ilman vastarintaa. V. 1711 poistetui Venäjän varuskunta linnasta, räjäyttäen ensin bastionien siivet, Tykkitornin, osan konventtirakennuksen valvia ja Suojelutornin sisustan. Sen jälkeen jäi konventtirakennus puoleksi vuosisadaksi herran haltuun. V. 1762 korjattiin katot lounas- ja luode siivillä. V. 1806 remontoitiin kaakkois- ja koillis siivet ja rakennettiin uudet valvit pääkerroksen ristikäytävään. 1791 purettiin Suojelutornin luhistuneet ylimmäiset kerrokset. Useita huoneita käytettiin 18. ja 19. vuosisadan alkupuolella vilja-aittana. Vuodesta 1783 lähtien ei konventtirakennus enää ollut linnoitusten nimiluettelossa.

V. 1836 poistettiin koko linna lopullisesti Tsaarin venäläisten linnojen luettelosta; vuotta aiemmin se oli myyty 3000 ruplalla Saarenmaan ritarikunnalle. Piharakennuksessa sijaitsi vuosina 1868-1878 köyhäintalo. Vuosina 1904-1912 tehtiin konventtirakennukseen remontti arkkitehtien W.Neuman ja H.Seuberlichin johdolla. Rakennettiin takaisin Suojelutornin kaksi ylintä kerrosta, korjattiin pääkerroksen ristikäytävän ikkunoiden kiviraamit, kappelin ja juhlasalin välinen seinä, muutettiin ovien kohtaa, suurennettiin ikkunoita, rakennettiin uuni ja uudet raput, laitettiin ristikäytävän seinälle paikallisia aatelisvaakunoita. Pääkerros koristeltiin ja ritarikunnan kanslia ja edustushuoneet sisustettiin, kellarikerrokseen järjestettiin tilat pankille ja arkistolle ja yläkerrokseen museolle.

V. 1968 aloitettiin Kuressaaren linnan-linnoituksen perusteellinen restaurointi arkkitehti K.Aluven projektin mukaan. Ensiksi entisöitiin osa koillisen vallin ja itäisen bastionin muureista ja Tykkitornista. Seuraavan yli kymmenen vuotta kestäneen konventtirakennuksen entisöinnin oli tarkoitus antaa linnalle perusteellinen keskiaikainen ilme ja mahdollistaa tämänpäiväinen käyttö. Korjattiin alkuperäiseen asuun katot ja sisäänkäynti, rakennettiin uudet välikatot, suojelutorniin rakennettiin betoniraput ja muurattiin kiinni välillä suurennetut ikkuna-aukot.

1985 alkaneella restauroinnin toisella etapilla korjattiin linnan ulkovarustus näyttämään kuinka puolustussysteemit kehittyivät 1400-luvulta 1800-luvulle.

Saarenmaan Museon kotisivu: www.saaremaamuuseum.ee

 
 

Sündmused / Events

<<  October 2014  >>
 Mo  Tu  We  Th  Fr  Sa  Su 
    1  2  3  4  5
  6  7  8  9101112
13141516171819
2022
2728293031  
Saaremaa huvitavaim vaatamisväärsus on:
 

Ilm Saaremaal