Kasulikud lingid

Teised saared

Saaremaale tuleksin meelsamini ?
 
Kuressaaren raatihuone PDF Prindi

1645 Bromsebron rauhassa Saarenmaa siirtyi Ruotsin hallintoon. Viron saaret annettiin lääniksi ruotsalaiselle, ranskalaissyntyiselle pohattalle, Jakob de la Gardiele ja hänen pojalleen Magnus Gabriel de la Gardielle. Viimeksi mainittu sai Saarenmaan kreivikunnan omakseen v 1648. Sen kreivikunnan ikä jäi lyhyeksi sillä v. 1654 luopui Ruotsin kuningatar Kristina kruunustaan ja jätti Saarenmaan itselleen tulolähteeksi. Niin ollen Magnus Gabriel de la Gardien aika Saarenmaan kreivinä oli vain kuusi vuotta 1648-1654. Magnus Gabriel de la Gardie luovutti kaupungin hallintoon Tiirimetsän kartanon ja maa-alueet Lõmalasta ja pyysi vastineeksi kaupungilta vaakahuoneen ja raatihuoneen rakentamisen.

Useiden katkoksien kanssa kesti vaakahuoneen rakentaminen lähes 17 vuotta. Minkä näköinen vaakahuone oli v 1670, sitä emme tiedä. Olemassa olevat tiedot julkisivun ja pohjapiirroksen muodoista ovat 127 vuotta myöhäisemmältä ajalta, jolloin rakennus oli jo läpikäynyt suuren tulipalon.

Kuressaaren raatihuoneen tutkijoiden arvio rakennuksen arkkitehtoorisesta perästä on, että raatihuoneen projektoi Magnus Gabriel de la Gardie ja piirustukset teki rakennusmestari Franz Stimer Riigan Elbingista ja oli de la Gardien palveluksessa Kuressaaressa vuodet 1648-1654, Vuonna 1670 oli raatihuone valmis. Merkillepantava seikka samalta vuodelta on se, että raatimiesten virat muuttuivat silloin palkallisiksi. Aiemmin ne olivat ns. kunniavirkoja ja palkattomia. Sellaisena ei pienituloisella ollut mahdollisuuksia raatimiehen virkaan. Kaupungin hallitus muodostui tavallisesti pormestarista, kolmesta raatimiehestä ja palkallisesta sihteeristä. Virkaan valittiin elinajaksi.

Pormestari valittiin Suuren Kiltan joukosta (kauppamiehistä). Raadin kokoonpanon päätti raati itse.

Yli kolmesataa vuotta sitten oli raatihuone Kuressaaren linnan rinnalla yksi kaupungin mahtavimmista rakennuksista. Rakentamisen ajankohta osuu tyylien vaihtumisen jaksolle, mikä ei koskaan ole täysin määriteltävissä eikä selvä rajainen. Italian renessanssista siirryttiin suoraan barokkiin, joka oli Virossa dominoivana tyylinä vuosina 1630-1775. Se erosi selkeytensä puolesta antiikin vaikutteisesta (erittäin Rooma) klassisesta barokkista, joka tuli meille Hollannin ja Skandinavian kautta.

Kuressaaren raatihuoneelle on karaktääristä, että se on korkealla valmikatolla varustettu kaksikerroksinen rakennus. Rakennuksen runkorakennelma on kuutiomainen, rapatuin kalkkikiviseinin. Se on yksinkertainen ja kurinalainen, mutta suurenmoinen nk. Pohjoismaisen barokkityylin rakennus. Sitä koristavan dolomiittiportaalin (päivätty 1670) luojaksi pidetään riigalaista rakennusmestari Franz Stimeriä. Vahva profiilinen portaal on nähtävästi ollut aikaisemmin hiukan erilainen.

Erikoista huomiota vaatii portaalin päällä oleva suurista dolomiittilohkoista tehty karniisi, johon on mustalle taustalle kultakirjaimin kirjoitettu latinankielinen teksti. SEMPER OFFICIO FUNGITUR UTILITATI HOMINUM CONSULENS ET SOCIETATI ANNO MDCLXX OHUST INIMESTE KASUKS, SELLEKS KODANIKKONNALT NÕU KÜSIDES. AASTAL 1670" (Tõlkija I.H. Järvet)

Tekstin kohdalla on reliefinä kaksi siivekästä leijonaa pitelemässä kaupungin vaakunaa, tyhjien kohtien täytteenä on käytetty kasvimotiiveja.
V:n 1710 tulipalossa hävisi raatihuoneen ikkunat, sisustus ja alkuperäinen ovi. Raatihuoneen täysremontti tehtiin v 1786-1787. Siltä ajalta on rakennuksen nykyinen ulko-ovi.

Kaksiosainen ulko-ovi on tehty 18 -vuosisadan loppukymmenien dekoratiivityyliin, mutta on asennettu suuren kaariportaalin sisään. 18-vuosisadan viimeisen neljänneksen varhaisklassiset ulko-ovet muistuttivat perusrakenteeltaan myöhäisbarokkia. Oven pintaa koristavat nk. riippuvat liinat, hammastukset ja vertikaaliset vaot. Varhaisklassisilla ovilla on takomatyöt usein barokki-tyylissä, niin myös nykyiset, jälleenrakennetut ovenkahva ja lukon kyltti.

Veistos kahdesta portaalia valvovasta leijonasta ei kuulunut alkuperäiseen rakennukseen. Veistos on tuotu Kuressaaren raatihuoneen rapuille Helmi Üprusen aloitteesta, joka tiesi niiden olemassaolosta kaupungissa Kirkkokatu 2:ssa. Veistoksen sopivuus kaupungin edustusrakennuksen yhteyteen on niin ilmiselvä, ettei kukaan ole tullut ajatelleeksikaan, etteivät ne ole olleet sielä alunperin.
Veistokset sijoitettiin nykyiselle paikalleen joskus 1973. Niillä on paljon yhteisiä piirteitä Laimialan kartanossa olevien samantapaisten veistosten kanssa. 20-vuosisadan alusta peräisin olevat leijonat on veistänyt kivenveistäjä J. Veller.

V. 1961-1974 oli Kuressaaren raatihuoneen täysremontin aika, jolloin uusittiin myös koko sisustus. Aet Maasikun projektia pidetään asiantuntevaksi ja pieteettiseksi, josta näytteenä on fuajeen uusi muotoilu ja barokki-tyyliset portaat. Arkkitehti Aet Maasik on nähnyt kovasti vaivaa restauroinnin yhteydessä, jotta raatihuone saisi mahdollisimman paljon takaisin alkuperäistä perusmuotoansa. Vuosien varrella on rakennuksessa tehty monia muutoksia - ovista rakennettiin ikkunoita ja päinvastoin. Sondien ja tutkimusten avulla selvitettiin alkuperäisten ovien ja ikkunoiden kohdat ja ne palautettiin alkuperäisille paikoilleen ja alkuperäiseen kokoonsa (17-18 vuosisadan ikkunalasien koko). Tutkimuksien käydessä löydettiin talon takasivulta dolomiittikivinen portaali (raatihuoneen takaovi). Rakennuksen tyylin säilyttämisen vuoksi rakennettiin barokki portaisto sisätiloihin.

Kuressaaren raatihuoneessa ovat:
Kuressaare Turismiinfokeskus Tallinna katu 2. 93813 Kuressaare,
puh +372 45 33 120, faksi +372 45 33 120
e-mail: kuressaare@visitestonia.com
* MTÜ Kuressaare Raeühing (perust. 1995)
* Kuressaare Raegalleri (perust. 1995) puh +372 45 33 266

 
 

Sündmused / Events

<<  Oktoober 2017  >>
 Es  Te  Ko  Ne  Re  La  Pü 
        1
  2  3  4  5  6  7  8
  9101112131415
1617
2324252627
31     
Saaremaa huvitavaim vaatamisväärsus on:
 

Ilm Saaremaal