Kasulikud lingid

Teised saared

Saaremaale tuleksin meelsamini ?
 
Johannes ja Joosep Aavikon kotimuseo PDF Prindi

19. vuosisadan lopulla kuului Kuressaaressa, Sepa katu 9 (myöhemmin Vallimaa 7) sijaitseva kiinteistö puutarhuri Johann Brennerille (1834-1892).

Omistajan kuoleman jälkeen osti kiinteistön kuressaarelainen kauppias Jakob Aavik (Joosep Aavikon isä) omalle veljelleen Mihkel Aavikolle (Johannes Aavikon isä).

1. Huhtikuuta 1896 asuikin Mihkel Aavik (1844-1909) siinä yhdessä vaimonsa Annen (1849-1918) ja lasten Aadu, Liisi ja Juulin kanssa.

Johannes Aavik asui vanhempiensa kotitalossa Kuressaaren Gymnaasiumin oppilaana vuosina 1898-1902 ja myöhemmin 1919-1926 työskennellessään samassa koulussa viron kielen opettajana.

Vanhempien kuoleman jälkeen jäi talon huolitsijoiksi sisarukset Liisi (1885-1949) ja Juuli (1890-1959).

Vuodesta 1961 kuolemaansa 1989 asti oli sama talo koti Joosep Aavikolle. 19. kesäkuuta 1992 avattiin siinä Saarenmaan Museon filiaalina Johannes ja Joosep Aavikon kotimuseo. (puh +372-45-57 583).

Johannes Aavik

Merkittävä kielitieteilijä Johannes Aavik syntyi 1880 Pöiden pitäjässä Randveressä. Lopetti Kuressaaren Gymnasiumin 1902, oppi kielitiedettä Tarton yliopistossa 1902-1903, Nebinin historian-filologian instituutissa 1903-1905, Helsingin Yliopistossa 1906-1910.

Toimi ranskan ja viron kielen opettajana gymnaasiumissa ja Tarton yliopistossa ja opetusneuvoksena ja koulujen päätarkastajana opetusministeriössä.

Johannes Aavikon elämäntyö oli kieliuudistus, joka laajuudeltaan ja vaikutukseltaan on ainutlaatuinen koko maailmassa. Kielenmuutosten huippuhetkellä (1912-1926) esitti Aavik oman perusteellisen ehdotuksensa viron kielen struktuurin uusimiseksi ja sanavaraston rikastamiseksi.

Hän loi kymmeniä keinotekoisia uusia sanoja. Hänen ehdotuksestaan otettiin viron kieleen käytettäväksi satoja lainasanoja suomen kielestä ja viron murteista. Kielen uudistumista ja uusien sanojen käyttöä demonstroi hän omissa käännöstöissään. Viron kielen opettajana julkaisi hän määrätietoisia kirjoittamista ja käytännön kielikysymyksiä käsitteleviä töitä.

1944 pakeni Johannes Aavik perheensä kanssa Ruotsiin, jossa hän jatkoi omaa hedelmällistä filologin työtään. Johannes Aavik kuoli 17. maaliskuuta 1973 Tukholmassa ja on haudattu sikäläiseen metsäkalmistoon.

Joosep Aavik

Musiikkipedagogi, kuoronjohtaja ja urkuri Johannes Aavik syntyi 17. lokakuuta 1899 kuressaarelaisen kauppiaan perheessä. Gymnasiumin lopettamisen jälkeen hän aloitti musiikinopinnot Tallinnan, myöhemmin Tarton korkeammassa musiikkikoulussa.

Vuonna 1927 lopetti Joosep Aavik Tallinnan konservatorion säveltaiteilijan diploomilla, työskennellen sen jälkeen Tarton ylikoulun kirkossa urkurina ja kuoronjohtajana.

1929 saapui Joosep Aavik takaisin Kuressaareen, jossa hänesta tuli Laurentius kirkon urkuri. Vuodesta 1930 on Joosep Aavikon nimi erottamatta sidottu Saarenmaan kulttuurielämään. Yli 50 vuotta työskenteli hän musiikin opettajana gymnaasiumissa ja musiikkikoulussa, toimi kuoronjohtajana, orkesterinjohtajana ja urkurina. Kerta kerralta hänet valittiin laulujuhlien ylijohtajaksi. Toimi myös säveltämisen kanssa. Joosep Aavik kuoli Tallinnassa 20. marraskuuta 1989 ja on haudattu Kuressaaren Kudjapen hautuumaalle.

 
 

Sündmused / Events

<<  November 2017  >>
 Es  Te  Ko  Ne  Re  La  Pü 
  
   
Saaremaa huvitavaim vaatamisväärsus on:
 

Ilm Saaremaal