Saaremaan ja Muhun retkikohteet PDF Prindi

 

Abrukan saari
Abrukan saari sijaitsee Saarenmaan etelärannikolla, 4 km etäisyydellä Roomassaaresta. Abrukalla kasvavaa Virossa harvinainen Keski - Eurooppalais - tyyppinen lehtipuumetsä.
Saarella on kaksi, kehikkotornille - ja betonitornille - 19. vuosisadan alussa rakennettua majakkaa. Abruka asutettiin pysyvästi keskiajalla, jolloin Saarenmaan Läänin piispa rajasi sinne karjamaat hevosten kasvatusta varten. Tänäpäivänä elää saarella n. 30 asukasta. Abrukalle pääsee veneellä Roomassaaren satamasta. 

Anglan tuulimyllyt
Saarenmaan kuuluisimmat tuulimyllyt sijaitsevat Anglassa, Upa - Leisi maantien varressa 32. Km - I.
Siinä on ainoa Saarenmaan oman tyylin säilyttänyt tuulimyllymäki - tuulelle avoin korkein kohta, johon rakennettiin kylän myllyt vuonna 1925, kun Anglassa oli 13 taloa. Silloin siinä oli yhteensä 9 myllyä. Vielä tänään tekevät jäljellä olevat viisi tuulimyllyä mahtavan vaikutuksen.

Asva linnanrauniot
Kuivastu - Laimjala - Kuressaari maantien varressa 33. km., sijaitsee pieni Asvan kylä.
Siellä kylän takana matalalla heinämaalla on yksi Pohjois - Euroopan tunnetuimpia pronssiajan asutuksia, joka on antanut nimen kokonaiselle kulttuurille.
Asva kulttuuri on eteläisten suomalaisugrilaisten myöhäispronssiajan kulttuuri, jossa harrastettiin karjan kasvatusta, hylkeen pyyntiä, alkeellista maanviljelystä ja pronssin valamista.

Eemun tuulimylly
... sijaitsee Muhussa, Linnusen kylässä, noin kilometrin päässä saarten välisestä maasillasta Kuivastun suuntaan. Vieressä olevan Eemun talon perinteiselle myllykohdalle rakensi, nyt museona toimivan myllyn, muhulainen Jüri Ling.
Mylly avattiin turismille 17. Toukokuuta 1980. Oman taloudellisen merkityksensä menettäneenäkin on Eemu pukkimylly jäänyt Saarenmaan yleisesti tunnustetuksi symbooliksi, maisemakuvan rikastajaksi ja esi - isien työn todistajaksi.

harilaid Harilaid
Harilaid Saarenmaan luoteisimman niemen nenässä, Tagamöisan niemen lännen puoleisena jatkona, Vilsandin saaresta pohjoiseen sijaitsee saaren omaperäisin "nuori" niemi - Harilaid.
Harilaidilla on epätavallinen, pitkähkö, kaakosta luoteeseen suuntautuva, lainehtivan rajaviivan trapetsimainen muoto. Se on matala tasanko, jonka korkein kohta niemen luoteenpuolella ei ole yli 5 m veden pinnan yläpuolella. Niemen pinta - ala on 3,62 km². Sen kaartuvat rajaviivat muodostavat matalakaarellisia lahdelmia - "leukoja".
Niemen kaulaosa on kapea ja on vähemmän kuin 300 m leveä. Kaulaosa rajoittuu pohjoisessa syväreunaiseen Uudepankan lahteen, etelässä Haagin leukaan.


Jämajan kirkko
... sijaitsee Sõrven niemen länsipuolella, Kaugatuma - Saare maantie 21 km -1. Kirkko sai nykyisen profiilinsa vuonna 1864 täydellisen uudelleenrakentamisen yhteydessä. Kuten Kärlassa oli siinäkin kirkko jo keskiajalla.
Jämajan kirkon puisen saarnastuolin mestarillisesti nikkaroidut yksityiskohdat viittaavat pysyviin taideyhteyksiin Lyybeckin kanssa 17. Vuosisadan alussa.

Järven dyynit ja ranta
... sijaitsevat 8 km Kuressaari - Säären maantien varressa. Dyynit ovat rannikolla 2 - 4 m (osittain 6 - 8 m) korkeita ja jyrkkäreunaisia. Dyynit muodostavat epämääräisen muotoisen matalien kumpareiden ryhmän. Koko ala on katettu mäntymetsällä. 1,5 ha on käytössä uimarantana.
Järven ranta on Säären maantien ja meren välissä, 8 km Kuressaaresta.

Kaalin meteoriitti ryhmä
Kuressaaresta 18 km Kuivastun suuntaan löytyy Kaalin lampi, Saarenmaan erikoinen geolooginen ilmiö.
Sen säännöllinen pyöreä muoto ja tehdyt tutkimukset näyttävät, että ollaan tekemisissä meteoriitin tekemän kraaterin kanssa. Kansan suussa puhutaan lammesta pohjattomana lampena. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan viimeistään 16 m syvyydellä on kova pohja vastassa.
Vedenpeilin läpimitta on keskeltä lampea 50 m. Vallin harjalta mitattuna on kraaterin ympyrän läpimitta 110 m.
30:n rautameteoriitin löytäminen v. 1937 vahvisti alkuperäisiä oletuksia. Tiedemiesten arvion mukaan tapahtui meteoriitin putoaminen ja lammen syntyminen noin 700 vuotta e.Kr.

Kaarman Pietari-Paavalin kirkko Kaarman Pietari-Paavalin kirkko
... sijaitsee Laadjala - Kaarma - Karja maantiellä 6 km - 1.
Kirkossa on säilynyt 13 - 15 vuosisadalta peräisin olevien seinämaalausten fragmentteja. Ristimiskivi on peräisin 13 vuosisadan loppupuolelta, Joosepin puukuju 15 vuosisadan keskivaiheilta. Kirkon sisäänkäynnistä noin 10 m pohjoiseen on todennäköisesti 15 vuosisadalta kotoisin oleva kiviristi.

Kaarman maalinna
... sijaitsee Laadjala - Kaarma - Karja maantietä 6 km -1, Kaarman kirkosta 100 m koilliseen.
Maalinnaa ympäröi pohjoisesta, etelästä ja lounaasta 20 - 30 m laajuinen notko, joka näyttää olevan umpeenkasvanut vallihauta. Itäpuolella virtaa kapea Linnasoo - joki, joka aikaisemmin on ollut tuntuvasti vuolaampi.

Karja Katariinan kirkko
Anglasta 3 km Koiklan suuntaan on Saarenmaan pienin keskiaikainen kirkko, kotoisin 14. Vuosisadalta.
Kirkossa on osittain säilyneet dekoratiiviset seinämaalaukset. Kooriruumi valveissa on maagisia kattomerkkejä. Karjan kirkon saarnastuoli on 17. Vuosisadalta, neogoottistyylinen alttari vasta 19. Vuosisadalta.

Karujärvi
Karujärvi on Saarenmaan vanhin järvi. Järvi muodostui lähes 8000 vuotta sitten, pinta - ala on noin 330 ha ja suurin syvyys on 6 m. Järven etelänpuoleisessa osassa ovat törmät matalat ja mutaiset, pohjoispuolella paikoittain korkeat, soraiset ja hiekkaiset. Järven pohja on enimmäkseen hiekkainen.

Kihelkonnan Miikaelin kirkko
Kuressaaresta 32 km, Kihelkonnalle. Kirkko on rakennettu 13 vuosisadalla. Nykyinen yli 60 metrin korkuinen torni rakennettiin 19 vuosisadan lopussa.
Kirkossa on renesanssityylinen alttaritaulu 16 vuosisadan lopulta ja samalla tyylillä rakennettu saarnastuoli, joka on vanhin Saarenmaalla säilyneistä.
Kirkosta muutama sata metriä kauempana seisova kirkon kellotorni on rakennettu 17 vuosisasan alkupuolella. Se on Baltian maiden ainoa kirkosta erillään seisova kellotorni.
Kihelkonnan kirkko vaikuttaa nykyään siron länsitorninsa kanssa valtavalta, se on kuitenkin myöhemmin lisätty vanhaan kirkkoon ja periytyy vasta vuosilta 1897 - 1899. Kirkko itse kuuluu saaren vanhimpien joukkoon.

Koguvan kylä
... sijaitsee Muhu - saarella, Kuivastu - Kuressaari maantietä 15 km -1 oikealle, noin 6 km.
Viron kaikkein parhaiten säilynyt kyläyhteisö. Kylän kaikki talot ovat arkitehtuurisina muistoina suojeluksen alla.
Rakennukset ovat pääasiassa 19. vuosisadan alusta. Vanhimmat talot ovat 18 vuosisadalta. Ne sijaitsevat kylän keskiosassa.
koigin räme
Koigin räme
Koigin soiden pinta-ala on 3980 ha ja se on suurin omalaatuinen alue koko Länsi - Viron saaristossa. Suossa on monipuolinen ja mielenkiintoinen kasvisto, jossa monet luonnon harvinaisuudet ovat löytäneet oman elinkohtansa Suomassiivin ruohoisesta osasta on määritetty 35 kasvilajia. Viidesosan muodostavat suometsät ja suurimman osan muodostaa räme, jonka turvekerroksen paksuus on 3 - 4,5 m.
Turvesuo - osassa sijaitsee neljä entistä järveä: Koigi 178 ha, Pikk 23 ha, Ümar 10 ha ja Naistenjärvi.

Kõljalan kartano
Kõljalan kartanon paikka on kirjallisuudessa mainittu jo v. 1509. Vanhin tähän päivään asti säilynyt osa on 17 vuosisadalla rakennettu päärakennuksen kellari. Siihen aikaan kuului Kõljala Saarenmaan ritarikunnan päämiehelle O. v. Pollille, jonka elintapa monessa asiassa erosi suuresti tavallisen ihmisen elosta.
Silloinen herraskartano oli oletettavasti yksikerroksinen, dolomiittirakennelma. Tiedetään, että huoneita valaisi kymmenen messingistä kattokruunua, ikkunoiden eteen oli ripustettu kultapalmikoin varustetut kartiinit, seinien koristukseksi oli kaksitoista suurta flaamilaista mattoa.

Kärlan kirkko
... sijaitsee Kuressaaresta 19 km Kärlan taajamassa.
Kirkko rakennettiin luultavasti 14 vuosisadan alussa. Vuonna 1556 se kärsi pahoin tulipalossa. Vuosina 1842 - 1843 tehdyssä perusteellisessa remontissa sai rakennus klassisen ulkonäön.
Kärlan kirkossa on yksi Viron kauneimpia renesanssiajan puuveistoksia - Otto von Buxehoevdenin hautakirjoitus vuodelta 1591. Vuosina 1878 - 1907 oli siinä pastorina suosittu kansanomainen Johannes Kerg (1849 - 1926).

ohtja järvest lähtuv oja Kübassaaren leveälehtinen metsä
Leveälehtisen metsän kera esiintyy Kübassaaren niemellä sijaitsevalla alueella, jonka suuruus on 62 ha, joukko katajikkoja ja rantaniittyjä. Siellä Viron tyypillinen sekametsätyyppi on säilynyt lähes alkuperäisenä.

Küdeman ja Lepakõrven kurisud
... ovat suurimmat ja mielenkiintoisimmat karstinähtuste esiintymiskohdat Saarenmaalla. Küdema kurisu sijaitsee Küdeman kylän eteläpuolella, vanhan litoriinameren aikaisen rannanmuodostuksen takana. Se näyttäytyy soikeana 35 m pitkänä ja 5 metriä syvänä karstilehtrit, joka imee maan alle Ohtja järvestä lähtevän puron. Kurisu on kaivautunut suurimmalta osalta hiekkapengermän sisään. Sen syvyydestä on vain pieni osa.

Laimjalan kartano
Laimjalan kartano perustettiin valtion hallinolle jo 17 vuosisadan toisella puoliskolla. Aivan kuin suuri osa toisiakin Saarenmaan kartanoita oli se valtion hallussa 18 vuosisadallakin. Silloinen vaatimaton symmetrisellä pohjakuviolla rakennettu, nelilapekatollinen yksikerroksinen herraskartano ei erinnyt miltään osalta toisista Saarenmaan kartanoista. Vuonna 1793 lahjoitettiin kartano kenraalimajuri Jakob Postorille. Seuraavina vuosina vaihtoi kartano jatkuvasti omistajaa.

Lihulinnan maalinna
Rakenteeltaan kaikkein voimakkain maalinna Saarenmaalla on Kärlan Lihulinna. Linna sijaitsee kylästä vähän eempänä metsässä, hiekkadyyneillä, joita osittain ympäröivät suot. Luonnollisesti on kohta erittäin hyvin suojattu: eteläpuolella virtaa pieni joki, idän ja kaakon puolella on 3 - 4 m korkeat hiekkavallit.

Linnulaht
Linnulaht sijaitsee Kuressaaresta 2 km länteen. Suojelualueeksi otetun vesistön pinta-ala yhdessä ranta - alueen kanssa, on noin 335 ha ja sen muodostaa entinen merenlahti, joka on vuosien varrella eronnut merestä ja muuttunut makean veden järveksi. Se on eräs Viron ainutlaatuisimpia vesilintujen pesimispaikkoja lajirikkauden ja määrän puolesta.

Loode tammisto
Loode tammisto Linnantornista vain kivenheiton etäisyydellä, Tori sillalta kymmenen minuutin kävelymatkan päässä on rehevä ja kaunis metsä - Loode tammisto. Loode tammisto on ainut kohta Saarenmaalla, jossa tammet ovat kuin luonnonpuistossa. Puiden keski - ikä on 150 vuotta, yksilöissä on jopa 300 vuotisiakin.loonan kartano

Loonan kartano
Pitkän ja monimutkaisen rakennustyön ilmeikäs näyte on Loonan pikkukartano Kihelkonnan kunnassa. Talon aikaisemmat osat ovat keskiajalta, kellaria koristavat vasallilinnoituksen muurit, joissa on säilynyt muurin raput. 17 vuosisadalla valmistunut aikaisemmalla ajalla tulen ruoaksi joutuneen rakennelman säilyneitä muurinosia on käytetty uuteen, holvittuun kartanorakennukseen.

Maasin ritarikunnan linnoituksen rauniot
Maasin ritarikunnan linnoituksen rauniot sijaitsevat Orissaari - Leisi maantien varressa 4 km - 500 m pohjoispuolella.
Pikkusalmen suulla sijainneen satamapaikan valitsi Liivin ritarikunta oman linnoituksensa uudeksi sijainniksi Pöiden linnoituksen perustamisen jälkeen Jyriyön kapinan yhteydessä.

mihklin talomuseo Mihklin talomuseo
... sijaitsee Vikillä, Kuressaaresta 28 km, Kihelkonnan suuntaan. Mihklin talo on tyypillinen Länsi - Saarenmaan talo. Parhaiten tähän asti säilynyt rakennus on peräisin 19 vuosisadan keskivaiheilta. Suurimman osan näyttelyesineistä on talon perheen valmistamia kuuden sukupolven aikana. Rakennuskompleksiin kuuluu asuinrakennus (hirsimaja ilman perustusta), riihi, vaunuvaja, paja, kesäkeittiö, kaksi aittaa ja savusauna. Rakennuksista parin sadan metrin etäisyydellä sijaitsee pukkituulimylly.

Muhun Katariinan kirkko
...sijaitsee Muhun saarella, Kuivastu-Kuressaari maantie 10 km - 1. Kirkko on rakennettu 13. Vuosisadalla, restauroitiin v. 1980 ja lopullisesti 90-luvulla suomalaisten ja ruotsalaisten tuella. Kuorohuone on säilynyt luultavasti 13. Vuosisadalta peräisin olevan seinämaalauksen fragmentti. Kirkon renesanssisaarnastuoli 17. Vuosisadalta on Saarenmaan vanhimpia.

Muhun maalinna
... on rakennettu tasaiselle maalle. Sorasta, mullasta ja suuremmista kivistä kootut vallit ovat säilyneet alkuperäisessä korkeudessaan (melkein 8 m) linnoituksen luoteisnurkassa. Perusmuodoltaan ovaalisen maalinnan läpimitta on pohjoinen-etelä suunnassa 110 m, itä-länsi suunnassa 100 m.

Mullutu - Suurlahti
... joka sijaitsee Kuressaaresta 2 km länteen. Linnulahdesta noin kilometrisen maapalstan kanssa on eritellyn rantajärven pinta-ala neliökilometrin suuruinen ja sen suurin syvyys on 2,1 m. Merestä se erkani 1000-1500 vuotta sitten. Järvi koostuu idänpuolelta Suurlahdesta (5,9 km²) ja lännenpuoleisesta Mullutun lahdesta (8,5km²), keskenään yhdistää niitä Kurkuksi nimitetty järvenkaula.

Neemi kylan puutarha
Neemi kylän seppä, Mihkel Rand, aloitti vuonna 1925 0,4 ha suuruiselle karjalle niitynkumpareelle puutarhan istuttamisen. Saarelaiselle ominaisella kärsivällisyydellä ja todellisella luonnonrakkaudella muutti sen alusta haaveena olleen suunnitelman vuosien varrella todellisuudeksi. 30 vuoden ajalla pani hän siihen puutarhaan kasvamaan yli 100 puu- ja pensaslajia.

odalätsin lähteet Odalätsin lähteet
Kihelkonna - Pidula maantie 9 km kohdalla ovat tien vasemmalla puolella Odalätsin lähteet. Lähteen vesi, joka tulee ympärillä olevasta suosta ja todennäköisesti myös Karujärvestä, juoksee maan alla meren suunnassa. Odalätsin kylän kohdalla pääsee vesi useiden aukkojen kautta maanpinnalle, muodostaen vähän kauempana nk Pidulan myllypuron.

Otin kartano
... sijaitsee 50 km Kuressaari-Laimjala-Kuivastu maantien varrella, siitä noin 2 km kaakkoon. Vähän suurellisine tyyleineen on Otin kartanon edustava yksikerroksinen rakennus pohjakerroksen kellarin kanssa ilmeisesti rakennettu 18. Vuosisadalla. Myöhemmin lisättiin molempiin päätyihin hoikkien pyöreiden pylväiden tukemat parvekkeet, v. 1850 valmistui juhlallinen myöhäisklassisessa tyylissä rakennettu kaksikerroksinen keskrisaliit. Rakennelmaa koristaa runsaat dekoorit, dolomiittiplokeista ladotut nurkat, räystäskarniisid, ikkunoiden profileeratut ikkunapielet ja yksityiskohtarikas Aderkassien vaakuna sisäänkäynnin kohdalla.

Paatsan maalinna
... on matala hiekasta ympyrävallilla rajoitettu alue. 11.-13. Vuosisadalle oli siinä suojelematon asutus, jonka jäännökset löydettiin arkelogisissa kaivauksissa v. 1963 (Anita Kustin) ja 1989-90 (Jüri Peets).

Pangan pengermä
pangan pengermä Sijaitsee Saarenmaan pohjoisrannikolla Mustjala-Leisi maantie 19 km lähes 10 km pohjoisen suunnassa, Pangan kylän lähellä. Pengermän maksimaalinen korkeus on 21,3 m. Panga pengermä on korkein Saarenmaan ja Muhun pohjoisrannikon pengermistä. Pengermän laajuus on noin 2,5 km ja se sijaitsee Panga niemen pohjois-,luode- ja länsikyljellä. Korkein kohta on niemen luoteenpuoleisestä kärjestä vähän lounaaseen. Muualla jakaantuu pengermä kahdeksi portaaksi, joista toinen jää 13 m korkeudelle mereen laskeutuvasta äyräästä vähän sisämaan puoleen.

Pidulan maalinna
Pidulan maalinna sijaitsee entisen kartanon "suuressa puutarhassa", sen pohjoispuolisessa päädyssä. Lähes 3 m leveä linnoitusvalli on nykyään ristikon muotoinen, yhdestä päädystä vähän kaartuva, 0,5-1 m korkea. Vallien sisäpuolelle jäävän alueen läpimitta kaakko-etelä suunnassa on 95 m, poikkimitta noin 60 m.

Pidulan kartano
Saarenmaan yhdellä eniten käytetyistä turistiteistä, Kihelkonnalta 11 km Mustjalan suuntaan, pistää silmään korkea kivikatollinen tyylikäs kivirakennus - Pidulan kartanon päärakennus. Läpiajateltujen mittasuhteiden ja eleganttien yksityiskohtien perusteella pitävät taidehistorioitsijat sitä yhtenä kauneimpana barokkityylisenä kartanona. On arvattu, että rakennus on peräisin 18 vuosisadan puolesta välistä ja lisärakennus takasivulla 19 vuosisadan alkupuolelta. Rakennusta koristaa räystään alla kapea peitelista, lohkotut dolomiittikiviset nurkat, matala kaksi pylväinen portti sisäänkäynnin edessä ja yhdessä huoneessa säilyneet kattomaalausten fragmentit.

Pilgusen kartano
Lümanda - Sääre maantie 3. Km - It 3 Karlan puoleen. Kartanorakennus on peräisin 18. Vuosisadan jälkimmäiseltä puolelta. Barokkityylissä rakennettu päärakennuksella on massiivinen puoli nelilapekatto. Rakennus on säilyttänyt leveän eteisen, vaikka mansardikerroksen rakentaminen sen päälle ja ikkunoiden leventäminen sitä kovasti häirinnyt.

piretin kivi Piretin kivi
... sijaitsee Kuressaari-Laimjala maantien varressa 35. Km:lla, vasemmalla tien vieressä.
Legendan mukaan on Suuren Tõllun vaimo Piret kantanut Audlasiin rakennettavan saunan tarpeeseen kokoon kiviä esiliinassaan, mutta se oli revennyt ja kivi putosi Piretin jalalle. Nainen alkoi kivusta ja mieliharmista itkemään. Hänen kyyneleistään syntyi ympyrän muotoinen suo, mitä vielä nytkin kutsutaan Naisten suoksi.
Lohkareen pituus on 6,1; leveys 5,8; korkeus 3,8 ja ympärimitta 17,9 m.

Pädasten kartano
Pädasten kartano sijaitsee Muhumaalla, katajaisen karjamaan mereen ulottuvien nienten rajamailla. Kartanon puistossa kasvavat lehmukset, vaahterat, saarnit ympäröivät omalaatuista, yhdeltä puolelta 19. Vuosisadalla yleistyneessä tudorarkitehtuuri tyylissä rakennettua, toisaalta paikallisen rakennustavan tyylin kuvastamia rakennuksia.

Päeldan maalinna
Muhun "Pääldan linnaa" pidetään kansan suussa tuntuvasti vanhempana kuin Liinnusen maalinnaa. Matala linnan valli on kylän takana pellolla (Viiralta 1,5 km Nõmmkylän tietä Muhun hautuumaalle, sieltä noin 1 km koillisen suuntaan vievää tietä). Paikkaa on vaikea pitää linnoituksena; matala 80 cm korkuinen ja päältä 7-8 m leveä valli tuskin erottuu maan pinnasta.
"Linnotuksen" läpimitta pohjoinen-lounas suunnassa on 70 m, ristimitta 50 m,vallin kokonaispituus on 191 m. Valli on rakennettu luonnonkivestä.

pöide maarja kirkko Pöide Maarja kirkko
Jo kaukaa katsottuna dominoi Pöiden Maarjan kirkko ympäröitsevää tasaista maastoa ja vaikuttaa omalla massiivisuudellaan lähemmin linnalta kuin kirkolta. Pöiden kirkon historia onkin tiukasti yhteen kuuluva Saarenmaan linnottatutumisen kanssa keskiajalla. Saaren itäosaan kuului Liivinmaan ritarikunnalle, mikä oman valloitustensa tukipisteeksi perusti 13. Vuosisadan toisella puoliskolla Pöidelen linnan. Viimeisen eteläkyljellä sijaitsi myös kappeli, jonka kaksiholvisen suurhuoneen muuri muodostaa nykyisen kirkon ytimen. Omaperäisenä on havaittavissa kappelista peräisin olevien roomalaistyylisten pyöreiden kaarien säilyminen niin suursalin pohjois- kuin eteläkyljellä.

Pyhän Jaakobin kirkko
Toisten Saarenmaan keskiaikaisten kirkkojen vierellä tahtoo Pyhä kirkko jäämään vähemmälle huomiolle. Kirjallisuudessa mainitaan se tavallisesti ainoastaan ohimennen. Perustana ei ole kuitenkaan kirkon pienempi taidearvo, vaan se, että suuren tulipalon jälkeen Liivin sodan aikana on kirkko myöhemmin reippaasti rapattu ja sen rakennusvuosi on katsojalta paljon enemmän piilossa kuin toisten Saarenmaan kirkkojen. Juuri siksi on mielenkiintoista havaita Pyhän kirkon rakentajien ajatuksien ja suunnitelmien muuttumista ajan juoksulla.

Pyhatun lähteet
Saarenmaan suurin ja kuuluisin uhrilähde on Pähklän kylän takana matalalla heinämaalla pienessä metsikössä sijaitseva syvänvihreä Põhjatun lähde. Nimensä (põhjatu=pohjaton) lähde on saanut omasta syvyydestään; kerran seitsemän sylin pituisia riukuja toisiinsa sidottuina upotettiin lähteeseen, mutta pohjaan ei yletetty. Ei myöskään koko kylä yhteensidotut köydet riittäneet pohjaan saakka.

Rannaniidin törmäät
Rannaniidin törmäät sijaitsevat Muhu -saaren koilliskärjessä. Siinä on viisi suurempaa ja koko rivi pienempiä bioherme, joita ympäröitsevät kivet on suuressa määrin pois kuluneet. Niinollen muodostavat biohermid ympäristön reliefistä selvästi poikkeavia äkkijyrkkiä kohoumia. Viimeiset jäävät tänä päivänä rannasta jonkin verran kauemmaksi ja yksittäisiä bioherme rajoittuvia pengermiä on ilmeisesti muodostunut limnea meren laineista. Törmien korkeus on keskimäärin 2-3 metriä.

Ruhnun saari
... sijaitsee Saarenmaan maakunnassa ja muodostaa itsenäisen Ruhnun kunnan. Saaren pinta-ala on 11,4 km², lyhyin etäisyys mantereesta on Kolkan niemeltä Kuramaalle - 37 km, Kuressaareen on 70 km. Asukkaita on kuutisenkymmentä.

Soegininan törmä
Soegininan törmä sijaitsee Lümadan kunnassa, Austlan kylästä 2 km luoteeseen, meren ääreen. Soegininan törmällä tulevat esiin Rootsikylän lademe Soegininan ja Vesikun dolomiitti ja dolomiitistyneet kalkkikivikerrokset.

Suurikun törmä
... sijaitsee Kihelkonnan kunnassa, Tagamõisan niemen koillisnurkalla, Undvan kylästä koilliseen. Kooltaan on Törmä korkein rantatörmä eteläsaarella. Rantatörmän pituus on 1,6 km, korkeus 20 m. Alimmaisen törmän korkeus on nyt 8 m. Esille tulevat Jaanin kerrokset Mustjalan ja Ninasen kalkkikivikivettymät.

Tagamõisan niityt
... Niitty, jolla kasvaa yksittäisiä puita on Saarenmaan kasviston erottamaton ja kaikkein luonnollisin osa. Niitä on saaren kaikissa osissa, suurimmat ja eniten esiintyvät ne ovat kuitenkin saaren länsipuolella (Kõrusella, Neemella, Tagamõisassa, Järumetsässä, Pilgusella jne.)

Tuiun taikka Nõmmen kurisud
... sijaitsevat Mustjalan kunnassa, Tuiun kylässä, Nõmmen talosta 100-350 m pohjois-luode suunnassa metsässä. Viiden hektaarin suuruisella alalla, on metsittyneellä puuniityllä on kaakko-luode suunnalla rivissä neljä kurisud, joihin virtaa vuolaan veden aikana vettä Järisen järveä ympäröivistä soista. Joet virtaavat sisään itä-kaakko suunnasta. Kurisud sijaitsevat Litoriina rannanmuodostusten takana.

Tuiun raudansulatusmäet
... on suurin muinais- ja keskiajan raudanvalmistuskeskus Virossa. Ympäristön kuonakummut ovat peräisin jo 19. Vuosisadan puolesta välistä ja balttisaksalaisen tutkijan havaintoihin perustuen oletetaan että ne ovat ruotsalaisten raudanvalajien jäljeltä.

Tumalan kulttikivi
... Kivien palvomisen tavan leviämisen meidän alueellemme yhdistetään kuten kivikirstujen käytön germaanien kuolinkultin leviämiseen I vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua. Kuten edellinen, saapui myös kivikultti meille Skandinaavian välityksellä.

Tupenurmen penkere
... Tupenurmen penkere muodostaa omalaatuisen antsülusjärven rannan porrastuksen laajan sisämaisen penkereen Muhun saarella, Luode-kaakko suuntaisen penkereen pituus on lähes kaksi kilometriä. Penkereen korkeus on keskimäärin 2 m.

Tõllusten kartano
... 1528 antoi Saarenmaan läänin piispa G. v. Tiesenhausen Püha kihlakunnalle jäävät 30 auranalaa kartanon perustamiseksi.
16. vuosisadan toisella puolella liitettiin siihen myös naapuriin jääneet Tölseniten valtaukset, joihin rakennettiin kartanon sydän. Todennäköisesti sai paikka Tõlseniten jälkeen myöhemmin nimekseen Tõlluste. Kansan suussa nimi juontuu muinaisesta legenda hahmosta Saarenmaan Iso Tõllu. Lähistöllä ovat kaikki asukkaiden haudat...

Undvan penger
... Undvan eli Tõrvasoon penger on Kihelkonnan kunnassa. Tagamõisan niemen pohjoisessa kärjessä. Penkereen pituus on noin 350 m, korkeus 2,5 m.

Üügu pengermä
... suurin ja kaunein Muhun penkereistä - sijaitsee 2 km Nõmmkülasta. Pengermä jää tämänpäiväisestä rantaviivasta monin paikoin kauemmaksi ja rappeutumasoran kattama penkereen jalka nousee merenpinnasta noin 5-6 m korkeuteen.

Vahasen saaren jättiläislohkareet
... Vahanen on pieni saari Abrukan lähistöllä. Lohkareet sijaitsevat saaren keskiosassa itärannalla. Helposti löydettävät ja kaukaa nähtävät. Lohkareet ovat luonnonsuojelun alaisia vuodesta 1937.
Muinaistarinan mukaan ovat lohkareet muisto Suuresta Tõllusta tai taivaalta heitetystä kivestä, joka lohkesi kahdeksi. Kansansuu ei kiellä salamanlyönnin mahdollisuutta.

valjalan martinin kirkko Valjalan Martinin kirkko
... Sijaitsee Kuressaare-Kuivastu 25 km, -1, Valjalassa. Kirkko on Saarenmaan vanhin, rakennettiin on peräisin 13 vuosisadan I puolelta. Kirkko on rakennettu romaanisella ja goottisella tyylillä. Siellä on massiivinen dolomiittinen hautakivi, joka alkujaan kuului todennäköisesti Haapsalun kaupungin kirkolle, ja Põiden kirkon hautakivi 14 vuosisadan I osalta. Kooriruumi pohjoisella seinällä on keskiaikaiset seinämaalaukset 13 vuosisadalta. Alttari ja alttarimaalaukset ovat peräisin 19 vuosisadalta, ikkunavitriinit on valmistettu 1970-1980.

Valjalan maalinna
... Valjalan kylästä noin 700 m kaakkoon matalalla luonnollisella kukkulalla sijatseva Liivinmaan kroonikassa nimellä castrum Waldja mainittu Saarenmaan merkittävä linnotus.
Ovaalisen maalinnan läpimitta vallin ulkoreunoilta on koillinen-lounas -suunnassa 120 m, kaakko-luode -suunnassa 110 m; ulkoseinämän korkeus 5-8 m. Vallin harjaa ja sisäseinämää kattaa sepeli, joka on peitettu multavallille ladotulla kalkkikivellä. Linnotuksen pihan (pinta-ala lähes 3600 m²) luoteissivulla on kivestä rakennettu kaivon paikka.

Vesitükimaan luonnonsuojelualue
... Sijaitsee Saaren maakunnassa, Salmen kunnassa. Suojelualueen koko on 112 ha, josta 15 ha on maata ja 97 ha merta. Nykyisen suojelualueen laitumet ja Sõrven niemen eteläkärki otettiin suojelun alle 23 helmikuuta 1971, geoloogisesti, botaanisesti ja ornitoloogisesti arvokkaana alueena. Nyt on suojelu-alueesta erotettu Siialaid, Lombimaa, Vesitükimaa ja Pitkasääremaa.

Viidumäe
... Sijaitsee Saarenmaan kaikkein korkeimmalla ja vanhemmalla alueella. Luonnonsuojelualue on 7,5 km pitkä ja 700-800 m leveä. Siellä kasvaa lähes 600 lajia korkeampia kasveja, niiden joukossa useita harvinaisuuksia.
Viidumäen korkein kohta on Suurmägi, joka ulottuu noin 51 m yli merenpinnan. Mäelle on rakennettu näkötorni, josta avautuu erinomainen näköala ympäristöön. Luonnonsuojelualueen keskustassa Audakussa on museo, jossa voi tutustua Viidumäen harvinaisuuksiin ja Viron suojeltaviin kasvilajeihin. Harvinaisten kasvien suojelemiseksi on luonnonsuojelualueella kielletty liikkumasta luvatta teiden ulkopuolella.

Viieristin rantatörmä
... Viieristi rantatörmä on 16 km Salmesta lounaaseen, Salme-Mäebe maantiestä itään.
Sõrven keskikorkeudella itäreunalla on osa Pandivere ja Palivere asteen reunamuodostumasta yli Länsi-Saarenmaan keskikorkeudelta kulkevasta vyöhykkeestä. Ydin on moreenista ja jäänsulamisveden sakasta, joka on Antsülusjärven ja Litoriinameren puolelta. Penkereen korkeus on 20-25 m ymp. Penkereen suhteellinen korkeus on 18 m, jalan korkeus 6-10 m ymp. Rinteen kaltevuus on paikoittain 40 astetta.

Vilsandin Luonnonpuisto
... Sijaitsee Saarenmaan länsirannalla ja kattaa lähes sata saarta niitä ympäröivän meren kanssa. Luonnonsuojelualueen keskus on Vilsandin saarella. Merilintujen suojelua alkoi Vilsandissa harrastamaan majakanvanhin Artur Toom v 1906. Vuonna 1910 muodostettiin sinne merilintujen suojelualue. Tänäpäivänä on tarkoituksena suojella maastoa, kasvistoa ja eläimiä suojelualueen kaikilla saarilla. Suojelualueella pesii noin sata lintulajia. Ennen toista maailmansotaa oli Vilsandilla 33 taloa ja lähes 200 asukasta, tänään on siellä asukkaita noin 30. Nykyään on kunnostettu monta tuulimyllyä ja Tollin talon rakennukset. Tollin talossa on ollut kesävieraina monet Viron kirjailijat. Vilsandin ja Vaikan saaret koostuvat lähes 400 miljoonaa vuotta vanhasta dolomiittipenkereestä. Saaret ovat Virossa harvinaisen kalliosaaren tyyppisiä. Pindmised karstinähtused - karrid - Vilsandin länsirannalla ja Vaika saarella ovat ainutlaatuiset. Vilsandin saarella näkyvät dolomiitit myös pohjoisrannalla Vesiloon saarta vastapäätä ja majakan läheisyydessä, satamana käytetyn lahdensopukan rannalla. Majakka on rakennettu vuonna 1809.

 
 

Sündmused / Events

<<  Tammikuu 2018  >>
 Ma  Ti  Ke  To  Pe  La  Su 
  1  2  3  4  5  6  7
  8  91011121314
15161718192021
22232425262728
293031    
Saaremaa huvitavaim vaatamisväärsus on:
 
Bänner

Ilm Saaremaal