Täna + lähiajal

Kasulikud lingid

Teised saared

Saaremaale tuleksin meelsamini ?
 
Kaalin meteoriitti ryhmä PDF Prindi


Kuressaaresta 18 km Kuivastun suuntaan löytyy Kaalin lampi, Saarenmaan erikoinen geolooginen ilmiö. Sen säännöllinen pyöreä muoto ja tehdyt tutkimukset näyttävät, että ollaan tekemisissä meteoriitin tekemän kraaterin kanssa. Kansan suussa puhutaan lammesta pohjattomana lampena. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan viimeistään 16 m syvyydellä on kova pohja vastassa.
Vedenpeilin läpimitta on keskeltä lampea 50 m. Vallin harjalta mitattuna on kraaterin ympyrän läpimitta 110 m.

30:n rautameteoriitin löytäminen v. 1937 vahvisti alkuperäisiä oletuksia. Tiedemiesten arvion mukaan tapahtui meteoriitin putoaminen ja lammen syntyminen noin 700 vuotta e.Kr.
Suuren meteoriitin putoaminen Saarenmaalle on jättänyt meille ainutlaatuisen luonnonilmiön - Kaalin kraaterin alueen.

Ympyrän muotoinen lampi, jota ympäröivät paikaltaan heitetyt dolomiittiplokit antaa silmien eteen kuvan tapahtuneesta katastroofista.

Tämä Kaalissa sijaitseva harvinainen luontokohde oli vuosina 1950 - 1980 Neuvostoliiton meteoriittien tutkijoiden kaikkein tärkein oppi - ja tutkimuskohde. Vaikka aika ja ihmistyö on paljon selvittänyt kätkee kova dolomiitti vielä määrän paljastamatonta tietoa.

Viron ainoalla, 50 ha suuruisella geoloogisella alueella on 9 meteoriittikraateria. Näistä suurin on pohjoisessa oleva luonnonvesistö - Kaalin järvi. Pienemmät, paikallisen väestön kuivajärviksi nimittämät pikkukraaterit muistuttavat omalta osaltaan hiukan pääkraateria. Ne muistuttavat matalaa, vatimaista notkoa, jonka törmällä on paikoittain nähtävissä epäyhtenäinen valli. Valitettavasti suureen osaan kuivajärvistä on kasvanut vesakkoa.

Kaalin kraatereitten ikää on yritetty kerta kerralta määritellä, kuitenkaan ei olla valitettavasti päästy yhteiseen tulokseen. Siitepölyanalyysin ja turpeen kasvunopeuden pohjalta määrittelee H.Kessel kraatereiden iäksi 3500 vuotta. Kraatereiden muoto viittaa jättiläismäisen meteoriitin pudonneet itä - koillinen suunnasta 35 asteen kulmassa.

Meteoriitin alkuperäinen massa voisi olla noin 1000 tonnia ja nopeus maanpintaan iskeytymishetkellä 10 - 20 km/s. Pääkraaterin muodostanut meteoriitti voisi olla noin 20 - 80 tonnin painoinen.

Kaalin pääkraateri eli Kaali järvi pistää silmään omaperäisen, melkoisen täydellisen ympyrän muotoisena notkona, jota ympäröivät ylösheitetyt dolomiittiplokit ja niitä peittävät savivallit. Kraaterivallin korkeus on 3 ja 7 m:n välillä. Kraaterin läpimitta vallista toiseen on 110 m ja syvyys korkeimmasta vallinharjasta mitattuna 14 - 16 m.

Kuivana kesänä kuivaa järvi melkein kokonaan, joskus on siinä vain 15-20 cm vettä (vesipeilin läpimitta on silloin 30 m). Keväällä, kun on tulvaa ja runsaasti sadetta jäävät kraaterin sisällä kasvavat puut metri - puolitoista veden alle. (veden syvyys järvessä on silloin 5-5,5 m ja järven läpimitta noin 70 m. )

Kaalin pääkraaterin paikka maailman tunnettujen ja nuorempien jättiläiskraatereitten joukossa ilmenee allaolevasta taulukosta.

Kraaterin nimi ja sijaintikraaterien määräläpimittasyvyys
1. Arizona (USA)11207174
2. Wolf Creek (Austraalia) 1 85346
3. Aouelloul (Mauretaania) 12506
4. Henbury (Austraalia)13110 - 220 12 - 15
5. Boxhole (Austraalia)117516
...
8. Kaali (Viro)911016
...
11. Ilumetsa (Viro)28012



Kraateri nr 1 sijaitsee noin 300 m pääkraaterista lounaaseen ja on sivukraatereista suurin.

Kraateri nr. 2/8 on tuplakraateri. Pääkraaterista jää se 600 m päähän, etelä - kaakon suunnassa laakealle kukkulalle ja muodostuu kahden vierekkäin pudonneen meteoriitin maahan iskemästä jäljestä.
2. Kraaterin pohjoisen piirin läpimitta on 25 m ja etelän puoleisen piirin läpimitta on 76 m., ja syvyys on 3,5 m (notko on puhdas ja selvästi näkyvissä). Sieltä löyti I. Reinweld vuonna 1937 ensimmäisen meteoriitti palasen.

Kraateri nr. 3 jää edellisestä 250 m itään. Se on kuivajärvistä kaikkein parhaiten säilynyt ja on myös kaikkein paremmassa kohdassa. Kraateri läpimitta on 33 m ja syvyys 3,5 m. Korkean veden aikana on kraaterin pohja peitossa, mutta se ei kestä kauaa.

Kraateri nr. 4 sijaitsee Kaalista Kõljaan vievän tien vieressä, pohjoisen puolella, pääkraaterista 300 m itään. Sen läpimitta on noin 20 m, syvyys 1,25 m. Se kraateri on nyt kaikkein huonoimmassa kunnossa. 4. Kraaterista löysi I. Reinwald ensimmäiseksi meteoriitin maahanlyöntijäljen, joka vahvisti hänen uskoaan siihen, että Kaalin kraateri on meteoriitin aiheuttama.

Kraateri nr. 5 sijaitsee edellisestä 170 m:n päässä, etelän puoleisella pellolla. Läpimitta oli alunperin 13 m ja syvyys 0,9 m. 5. kraaterin tutkiminen on auttanut meteoriittien tutkijoita ja geofyysikkoja oleellisesti selvittämään meteoriitin iskun voimaa maan pintaa kohti, siitä on koottu kaikkein eniten meteoriitin palasia, niiden joukossa suurin Kaalista löydetty palanen, joka painoi lähes 40 g.

Kraateri nr. 6 sijaitsee pääkraaterista 450 m luoteeseen. Se on vähemmän merkillepantava notko aivan maantien vieressä. Läpimitta on 26 m ja syvyys 0,6 m. Vuonna 1996 laitettiin se talkoilla enemmän tai vähemmän katsottavaan kuntoon.

Kraateri nr. 7 on Kaalin kaupan vieressä. Vasta vuonna 1965 havaittiin, että ollaan tekemisissä kraaterin kanssa. Kraaterin mitat ovat 15 m ja 1 m.

9. kraateriksi nimitetty notko on 100 m luoteeseen 6. Kraaterista, läpimitta on 12 m ja syvyys 0.95.

Huhtikuun 6:sta päivästä 1959, jolloin luotiin Eestin Neuvostotasavallan Ministereiden Neuvosto, ovat Kaalin meteoriittikraaterit geolooginen suojelualue. Pääkraaterin viereen on rakennettu paviljonki, jossa pääpaino on pantu kraateriin tutustumiselle, ja sieltä voi löytää myös yleistietoa meteoriiteista ja meteoriittien kraatereista. Vieraskirja näyttää, että joka kesä näyttelyyn tutustuu 15 000 - 20 000 ihmistä.

Ei ole ollenkaan mahdotonta, etteikö Kaalissa olisi vieläkin meteoriittikraatereita, joita ei vielä ole löydetty. Varmistettujen kraatereiden lisäksi on paikalla koko joukko pienempiä notkoja, jotka maanviljelijät ovat täyttäneet kivillä ja mullalla ja jotka nykyään ovat sulautuneet maisemaan.

 
 

Sündmused / Events

<<  August 2016  >>
 Mo  Tu  We  Th  Fr  Sa  Su 
  1  2  3  4  5  6  7
  8  91011121314
151617
293031    
Saaremaa huvitavaim vaatamisväärsus on:
 

Ilm Saaremaal