Teised saared

Saaremaale tuleksin meelsamini ?
 
Vilsandin Luonnonpuisto PDF Prindi

Vilsandia tulee etsiä Saarenmaan länsirannikon läheisyydestä, Kihelkonnan puolelta. Se on noin 6 km pituinen itä-länsi suunnassa venytetty saari. Vilsandin Luonnonsuojelualue, oli Viron ensimmäinen luonnonsuojelualue, alueeseen kuuluvat monet saaret, karit ja luodot. Avomeren puolelta ympäröi kauemmaisia saaria 200 m leveä suojelualue. Kaikkiaan kuuluu Vilsandin Luonnonsuojelualueeseen lähes 100 saarta, karia ja luotoa, kokonaispinta-ala on 12,9 km².

Yhdessä ympäröivän meren kanssa on Vilsandin Luonnonsuojelualue 106,9 km2. Vilsandin kaikkein suuremman ja korkeimman saaren pituus on 6 ja leveys 2 km. Monet suojelualueen pienet ja matalat luodot ovat vähemmän kuin puoli km pitkät ja 100 m leveät.

Luonnonsuojelualueen ydin - Vilsandin saari - on länsi-itä suunnassa 6,3 km pitkä ja korkeintaan 2,3 km leveä; pinta-ala on 8,9 km². Saari koostuu kahdesta osasta - lännen puoleisesta ovaalin muotoisesta Suur-Vilsandista, ja idänpuoleisesta vinoneliön muotoisesta Pikku-Vilsandista, joita yhdistää matala Välimeren maakaula. Sisävesien puolesta on Vilsandi köyhä, tyypilliset rantajärvet puuttuvat.

Ihmistyön vaikutus on Vilsandin luonnolle ollut suuri. Pysyvä asutus saapui saarelle aivan 18 vuosisadan alussa: v 1703 tuli saarelle elämään hollantilainen merimies Johann Doll. Häneltä on saanut nimensä Tollin talo, joka on myöhemmin ollut Vilsandin suurin talo. 18 vuosisadan loppupuolella perustettiin saarelle rajavartiosto ja silloin saapui toisia perheitä. V 1806 valmistui saaren länsirannan majakka. 20 vuosisadan alussa oli Vilsandilla 30 perhettä, kartanon maiden jakamisen jälkeen, lisääntyivät näille vielä monet pientilat. Asukkaiden määrä saarella on ollut enimmillään 180-190 ihmistä (Toom, 1932).

Vilsandin länsirannalla sijaitsevat luonnonsuojeluelueen tunnetuimmat lintusaaret - Alumine Vaika, Keskimine Vaika, Ülemine Vaika, Mustpank, Kullipank ja Karirahu. Vilsandista pohjoiseen sijaitseva Vesiloon saari on matalan veden aikaan Riimisäären kautta saavutettavissa.

14 elokuuta 1910 solmittiin Kihelkonnan kirkkokartanon ja Riigan Luonnonsuojelijoiden Yhdistyksen välillä kuudeksi vuodeksi vuokrasopimus. Vaika saaret julistettiin luonnonsuojelu reservaateiksi. Näin pantiin alulle Vilsandin luonnonsuojelualue, siitä kiitos A.Toomille, joka teki Vilsandin lintusaarena tunnetuksi. Kansallispuiston saarilla pesii 7000-8000 hautovaa merilintuparia. Registeröitynä on 247 lintulajia, joista pesimässä voi tavata 114. Vilsandissa kasvatetaan vuodesta 1997 lähtien myön strutseja, tällä hetkellä niitä on kuusi (kaksi urosta ja 4 naarasta).

Toisen Maailmansodan aikana hävitettiin Vilsandin "lintuvaltio" ja A. Toomin kuvakokoelma täysin, siksi lasketaan Vilsandin lintuvaltion uudelleen perustamiseksi 7 heinäkuuta 1957. Todellinen tieteellinen- ja lintujensuojelutyö suojelualueen uudelleen avaamisen jälkeen ei rajoittunut ainoastaan Vaikalle, vaan laajeni suoraan toisillekin saarille ja kareille ympäri Vilsandin.

Siis Vaikan Luonnonsuojelualueen laajentaminen ja uudelleen nimittäminen Vilsandin Kansalliseksi Luonnonsuojelualueeksi - Viron Ministerineuvosto 21 syyskuuta 1971 päätöksen mukaan vahvisti jo käytännössä rajatun alueen. Vilsandin Kansallinen Luonnonsuojelualue registeröitiin tasavallan hallituksen määräyksellä 7 joulukuuta 1993 Vilsandin Kansallispuistoksi. Kansallispuisto sijaitsee Länsi-Saarenmaan rannikkomeressä, käsittäen yli 180 km suuruisen vanhan ja rikkaan merikulttuurin alueen, jonka sisään jää viisi satamaa ja viisi majakkaa. Vanhin tiedossa oleva satama on Kihelkonnan lahdessa jo keskiajalta, vanhin majakka, Vilsandin majakka, rakennettiin v. 1809.

Vilsandin Kansallispuiston tehtävänä on:
-rannikkomeren ekosysteemin suojeleminen ja käytön säätäminen erinevien suojeluehtojen kautta
-kansainvälisten konventioiden pohjalta suojella lajeja ja niiden elinpaikkoja
-entisöidä ja tehdä tutuksi Viron alueen luonnollista bioloogista monipuolisuutta ja maastoa, kansallista merenkulkuperinnettä ja muinaiskohteita
-edistää ja säilyttää Länsi-Viron rannikkoalueen traditionaalista elintapaa

Kuinka kansallispuistoon pääsee?
Kuressaaren kaupungista bussin tai auton kanssa 32 km Kihelkonnan suuntaan, sieltä 3,5 km Papisaaren satamaan ja 10-12 km päässä onkin jo Vilsand. Vilsandille pääsee niin veneellä, kuorma-autolla kuin jalkaisin.

Vilsandin majakka
Vilsandin saaren länsirannalla, korkeus 37 m, valkea kartiomainen kivitorni parvekkeen ja punaisen valonheittäjähuoneen kanssa, punaisella fundamentilla.
Vilsandin majakka pystytettiin saarell v. 1809.
Merenpinnasta 40 m korkeudella oleva valo varoittaa merenkulkijoita runsaiden alueella olevien vaarojen edestä ja sen näkyvyys on 18 merimailia.

Yhdeksi mielenkiintoisemmaksi perioodiksi Vilsandin majakan historiassa nousee ajanjakso 1910-1941, jolloin sen työtä johti herra Artur Toom. Erittäin siksi, että A. Toom perusti Vaikan linnunsuojelualueen, josta on myöhemmin kasvanut Vilsandin kansallispuisto.

 
 

Sündmused / Events

<<  October 2014  >>
 Mo  Tu  We  Th  Fr  Sa  Su 
    4
  6  7  8
20212223
2728293031  
Saaremaa huvitavaim vaatamisväärsus on:
 

Ilm Saaremaal