Lintuseura Prindi

 

Virossa on monia tärkeitä lepopaikkoja arktisten vesilintujen muuttoreitin varrella, ja maan länsiosassa on niiden tärkeä välilaskupaikka. Mutkitteleva rantaviiva, lukuisat saaret, metsät, suot ja erilaiset kulttuurimaisemat ovat oivallisia paikkoja lintujen tarkkailuun.

Paras aika lintujen tarkkailuun on muuton aika, jolloin miljoonat linnut täyttävät taivaan. Kansainvälisesti merkittävien Ramsar-kosteikkojen runsauden ja monipuolisen maiseman ansiosta Virossa on runsaasti lintuja: maassa voi nähdä yli 380 eri lintulajia, joista yli 200 lajia myös pesii Virossa.

Lintumatkailukausi alkaa jo maaliskuussa, jolloin keskeinen vetonaula on allihaahka, joka talvehtii Saarenmaalla. Kevätmuutto huipentuu toukokuun puolessavälissä, ja lintuharrastuskausi rauhoittuu kesäkuun puolessavälissä. Syysmuutto on vaatimattomampaa, mutta se vetää intoilijoita Viroon myös syys- ja lokakuussa. Silloin kuulee varmasti kurkiparvien voimakkaita trumpettiääniä.

Lisätietoja lintulajia ja lintuseura selvitykset löytöjä Viron eBiodiversity tietokantasta.

 

Lintualueet ja näkötornit Saarenmaalla

 

Sõrve säär- Saarenmaa Sõrven niemimaan ja lounaiskulmaan paikallinen lintu asema on yksi parhaista lintuasema sivustoja Virossa kuitenkin, joskaan ei viime vuosina, lintu-katselun ei ollut enää yhtä aktiivinen kuin 1990-luvun lopulla tai 2000-luvun alkupuoliskolla. Näyttää siltä, ​​että monet lintuharrastajat ovat menneet muille paikkoja löytää muuttoliikkeiden seurantakeskus.

Viron Lintuseuran ylläpitämä Sõrven lintuasema aloitti toimintansa syksyllä 1998. Asema on Saarenmaalla, lounaaseen työntyvän Sõrven niemen kärjessä. VLS ja Viron rajavartiolaitos ovat sopineet. Sääressä sijaitsevan rakennuksen vuokraamisesta toistaiseksi lintuharrastajien käyttöön. Niemeä pitkin ja sen rantoja seuraillen kulkee syksyisin miljoonainen lintuvirta. Aseman luonnollinen toimintamuoto on näkyvän muuton havainnointi.

Lisätietoja: Viron Lintuseura ja Sõrven aseman päiväkirja.

 

Looden tammiston luonto- ja lintutorni valmistui vuonna 2003. Torni sijaitsee kaupunginläheisellä virkistysalueella – suojellussa Looden tammistossa. Tornista on muodostunut kaupunkilaisten ja vierailijoiden tuntema luontomatkailukohde. 1930-luvulla tässä sijaitsi ulkokahvila, jonne lomailijavieraat tekivät kävelyretkiä ja myös veneretkiä kaupungista. Vielä nykyäänkin voi nähdä silloisen laiturin jälkiä. Tornista näkyy koko Kuressaaren linturikas lahti, laivaväylä huvivenesatamaan, Roomassaaren satama, Abrukan ja Vahasen saari, Suur Katlan lahti ja Looden matala rantameri.

Roomassaaren näköala- ja lintutorni- Kuressaaren lentokentän välittömässä läheisyydessä sijaitseva näköala- ja lintutorni avattiin 2009. Torni löytyy Kuressaaren kaupunginpuiston ja Roomassaaren sataman yhdistävän kevyenliikenteenväylän varrelta. Torniin pääsee siis sekä jalan että pyörällä. Tornista avautuu näkymä Kuressaaren lahdelle, laivaväylälle sekä vierasvenesatamaan, Kuressaaren kaupunkiin, Roomassaaren satamaan, Nasvan satamaan, Vahasen ja Looden tammimetsiköihin.

Linnulahen luonto- ja lintutorniin(kuva) kulkee päiväkotin "Tuulte Roos" takaa 400m merkattu lautatie. Linnulahen lintutornista saa katsella lintutieteellisen suoja-aluen Linnulahen vesialuetta sekä linnustoa. Torni valmistui marraskuussa 2010.

Põdusten rantaniityn luonto- ja lintutorni- Põdusten rantaniityn tornista voi tarkkailla usein tulvivaa Põdusten (Torin) jokea ja rantaniittyä linnustoineen. Lisäksi avautuu erinomainen näkymä Kuressaaren golfkentälle. Tornille pääsee niin historiallisen Suure Sillan (Kihelkonna maantee) vierestä joen oikeanpuoleista rantaa pitkin kuin myös Sääre maanteeltä, sillan vierestä kulkevaa lautapolkua pitkin. Tornin löytää myös golfkentältä viimeisten talojen vierestä lepikön läpi kulkevaa polkua pitkin.

Vilsandin kansallispuistoon kuuluu lukuisia saaria, luotoja ja kareja. Avomeren puolelta etäisimmillä saarilla on 200 metrin levyinen suojavyöhyke. Ylipäätään Vilsandin kansallispuistoon kuuluu noin 100 saarta, luotoa ja karia. Puiston kokonaispinta-ala on 12,9 km².
Hyvä tietää: Vilsandi on Baltian vanhin luonnonsuojelualue, joka uudistettiin Vilsandin kansallispuistoksi vuonna 1993. Ympäröivän merialueen kanssa Vilsandin kansallispuiston pinta-ala on 106,9 km². Vilsandin kansallispuiston suurimman ja korkeimman saaren pituus on 6 ja leveys 2 km.

Vilsandin kansallispuistos  sijaitsee Käkisilma luontotorni, jossa on kaunis näkymä puistoon Vilsandin seurakunta ja Kuusnõmme lahden ja saared.

Viidumäen luonnonsuojelualue- Luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1957. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on 1837 ha. Täältä löytyy erilaisia metsätyyppejä suometsistä korkeisiin männiköihin. Niityillä ja lehtimesissä elää Viron suurin kotilo - viinimäkikotilo. Viidumäellä säilytetään perinteisen huollon avulla Saarenmaalle luonteenomaisia, vaikka nykyään lähes hävinneitä luonnonniittyjä.

Hyvä tietää: Viidumäen luonnonsuojelualue sijaitsee Saarenmaan korkeimmassa ja vanhimmassa osassa. 85 % Viidumäestä on metsän peitossa.

Luonnonpuistos sijaitsee noin 30 metriä korkea Rauna luontotorni, joka on kaunis näkymä ylhäältä yli Länsi-Saarenmaalla.